2.11.2021
Yksi ensimmäisistä ja mielestäni keskeisimmistä taidoista alkuvaiheessa on osata pysyä vedessä paikallaan. Tärkeä taito, mikäli uimataito on vielä hakusessa, ja joudut veden varaan. Tai olet altaassa, etkä ylläkään ottamaan kiinni reunasta. Itse pääsin harjoittelemaan tätä taitoa vapaan tilan altaassa, jossa vesijuoksijoiden perässä joutui jarruttelemaan. Oli ihmeellinen tunne kun ihan vain videoita katsottuani huomasin altaassa, että minähän osaan tämän! Eli helppo oppia 🙂
Englanniksi tämä on water treading; en tiedä onko tälle suomenkielistä termiä.
Joka uintikerran yhteydessä kellun aina selälläni, nautin veden tunteesta, sen kantavuudesta ja ylipäätään helppoudesta. Ei tarvitse kuin olla ja hengittää. Uintivalvojakin sanoi kerran ohikulkiessaan, että hän meinasi tulla tökkäämään, että vieläkö olen hengissä, kun lilluin pitkään silmät kiinni 😀 Noh, tänäänpä tuli joku tuntematon kysymään neuvoa kellumiseen. MINULTA. NEUVOA. Olin vastikään vasta päässyt vähän jyvälle tässä uimahommassa, ja joku haluaa oppia minulta! Olin onnesta soikeana tietenkin. Hetkisen siinä kokeilimme, mutta oppilaani jalat eivät pysyneet pinnalla. Yritin selittää, että muuta ei tarvitse tehdä kuin hengittää aivan rauhallisesti ja tasaisesti, ja kun jalat lähtevät uppoamaan pitää kaartaa selkää ja taivuttaa päätä taaksepäin, jotta keuhkot nousevat pinnalle. Toivottavasti hän jatkoi harjoittelua, sillä muuten ei opi.
Tässä vielä tarina eräästä kokeneesta uimarista ja uimaopettajasta, jonka läheinen joutui pulaan vedessä, ja hänen mietteitään siitä, kuinka veden pelko ei poistu koskaan:
Jätä kommentti