Edellisestä uintikerrasta tänään 18 päivää! Se on miltei KOLME VIIKKOA! Näin pitkää uintitaukoa minulla ei ole ollut sitten koronasulun. Ensin oli kaikkea puuhaa, joka oli muka tärkeämpää kuin altaalle meno – ja sitten alkoikin tuntua vähän flunssaiselta. Ei iskenyt kunnolla päälle, mutta tuntui selvästi, etten ole terve. Tätä oloa kesti siis näin kauan, mutta huomiseksi on suunnitteilla hallille meno! Miltä mahtaa ammattiurheilijoista tuntua, kun sairauden tai vammautumisen takia eivät pääse treenaamaan, kun tämmöiseltä harrastelijaltakin menee hermot..?! 😀 Mutta mitä opimme tästä: ui aina kun voit! Muut asiat voi hoitaa sitten sen jälkeen. Nyt sitten hirvittää ja jännittää – olenko unohtanut kaiken mitä olen vaivalla opetellut..? Pelkään myös, että turhaudun huomenna, jos kaikki tuntuukin taas uudelta ja vaikealta. En edes muista mihin harjoitteluni jäi, mihin piti keskittyä, surkeus… Pitäisi varmaankin alkaa pitää jotain treenimuistiota, jotta ylipäätään kykenisi seuraamaan kehitystään.
Tässä lepäillessä olen tietysti selannut netistä uintivideoita. Tämmöinen rintauintiopetus tuli vastaan – ensimmäisen kerran joku sanoo, että käsien liike on ”merkityksetön”! Siis että voima ja liike lähtee jaloista. Jalkaliikkeen tärkeys oli nyt jollain tasolla itselläni tiedossa, mutta se, että kädet pitää lähinnä ”pitää pois tieltä” 😀 oli uutta. Eikun voimaharjoittelua jalkoihin, kunhan tästä kunnolla tokenen…
Uintimatka 
Jätä kommentti