Päätykäännös – oppimista vaihe vaiheelta

(Muokattu 27.5.: harjoittelemani käännös on nimeltään kylkikäännös). Olen pitänyt vähän taukoa volttikäännösharjoittelusta (siitä kirjoitin mm. tässä), koska jos uinti tuntuu sujuvan muuten hyvin, en halua pilata hyvää meininkiä yrittämällä heilauttaa itseäni ympäri vain saadakseni mahdollisesti vettä aivoihin asti. Lisäksi koska volttikääntyminen on vielä vain satunnaisesti hallussa, en halua kokeilla sitä jos radalla on muitakin – käännös päätyy välillä poikittain radalle, tai sitten ponnistaessa suunta saattaa ollakin vastaantulijoiden kaistalle 😀 En tavoittele näillä käännösharjoitteluilla uintini nopeuttamista, koska minusta tuskin kilpauimaria enää tulee, mutta pysähtymätön kääntyminen päädyssä on aika tyylikkään näköistä, niin tämä siis harjoittelulistalle – ja koska nyt vaan tykkään opetella kaikkea uintiin liittyvää 🙂 Tässä videossa esitellään eri lajien päätykäännökset (engl.: open turn), jotka eivät siis ole voltteja. Kokeilin tuota rintauintiversiota. Se näyttää kovin selkeältä sohvalta katsellessa, mutta sitten altaalla kun se pääty oli naaman edessä, en muistanut muuta kuin että molempien käsien piti koskettaa seinää 😀 Mitä sillä toisella kädellä piti tehdä seuraavaksi? Missäs jalat menee? Missä välissä happi piti ottaa? Vettäkin meni nenään 😀

Mutta, kuten Youtubesta opetteluni alussa löytämäni opettaja aina jaksoi toistaa: Practise. Be patient. Don’t get frustrated. Toisella harjoituskerralla olin valmistautunut paremmin tekemällä videota katsellessa kuivaharjoittelua. Ja kun lähestyin altaan päätyä kädet ojossa muistin: irrota vasen käsi, vedä jalat koukkuun ja vie samalla vasen käsi suoraksi taaksepäin, heitä oikea pään yli menosuuntaan. Onneksi hallini radat ovat niitä lyhyempiä, joten harjoittelumahdollisuuteen törmäsi tämän tästä – kilometrin matkalla (pätkissä kylläkin) siis aika monta kertaa 🙂 Ei vieläkään mikään mallisuoritus ollut – varsinkin usein onnistuin jostain syystä saamaan päätyyn vain oikeanpuoleisen jalan.

Kylkikäännös alkaa hahmottua

Kolmas harjoittelukerta: Huono muistini kaivoi altaalla vielä yhden asian videosta: toisen käden irrottamisen jälkeen uimari heilauttaa itsensä yläkautta takaisin menosuuntaan ja viimeinen seinäkäsi heilahtaa myöskin yläkautta perässä. En tiedä miten olin itseni tuossa aiemmin kiemurrellut, mutta nyt kun keskityin tähän heilautukseen niin ykskaks sainkin molemmat jalat seinään ponnistusta varten! Tässä vielä tuo yksityiskohta videosta:

Alla vielä toinen video samasta asiasta. Tästä videosta huomasin lisäksi, että käännöstähän voi harjoitella ihan hitaallakin tempolla – olen yrittänyt hommaa kovalla vauhdilla ja voimalla 😀 Tälläisella rauhallisella tyylillä yritin tänään, ja todella helpottaa, kun antaa itselleen aikaa miettiä mitä on tekemässä! Huomaan, että uloshengitykseen minun pitää todella keskittyä, sillä muuten on vettä nenässä. On käsissäkin vielä hiomista – epämääräisiä ja turhia touhuavat kädet tuntuvat heti vesivastuksena. Pienin askelin ja kärsivällisyydellä päätykäännöskin siis edistyy. On tämä on niin mahtava laji – aina löytyy hiottavaa ja pähkäiltävää! ❤